Aslak

Aslak syntyi 7.7.1934 Lapissa Saamenmaalla. Lapinsodan melskeiss Aslak Rakka ji orvoksi. Tamperelaiset Bjrkbergit, Aslakin adoptiovanhemmat antoivat nuorukaiselle uuden nimen Aleksander.
Valitettavasti kaikki paha toistui 50-luvulla. Aleksander ji uudelleen orvoksi. Niin Aleksanderista eli Santeri Bjrkbergist tuli Tervahaudan kyln erakko.
Taitonsa Santeri oli perinyt saamelaiselta isltn, kytssn hnell oli rumpu, ainoa muisto isstn. Vanha rumpu kantoi mukanaan jotain kirousta, ainakin Aslak aavisteli sellaista.
Vankilaan jouduttuaan Santeri kirjoitti vrikkt muistelot elmstn. Saatuaan tyns valmiiksi hn ptti kuolla. Se olisi ainoa keino pst pois vankilasta. Kuolemansa jlkeen Santeri tulisi kyttmn alkuperist nimen Aslak.
Aslak jatkaa siit, mihin Santeri ji. Kuolemasta.
Erinisten kiperien knteiden ptteeksi Aslak psee Tervahaudan kyllle Santerin Lappiin. Aslakilla on edessn velvoitteita. Lupaukset on tytettv, ehdottomasti! Niist pidetn kiinni.
Vankilassa vainajat olivat tunkeutuneet Santerin uniin, vainonneet y yn pern. Viikkoja. Lopulta Santeri oli joutunut taipumaan, antoi periksi, jotta painajaiset vihdoin pttyisivt. Vainajat olivat saaneet Santerilta lupaukset. Oli tiedossa, ett Santeri oli mies, joka tunnollisesti pit lupauksensa. Aina. Aslakinakin.
Erikoisen rumpunsa ja harvinaisten taitojensa avulla Aslak ottaa yhteyden tuonpuoleiseen, ilman tarkempia tietoja ei lupauksia voisi tytt. Lennokas tarina valottaa pienen ihmisen nkkulmaa ahneuteen. Aslakilla on hyv sydn, hn tahtoo omalla persoonallisella tyylilln pelkk hyv kaikille.
Paitsi ahneille.