Geenivirhe

Ihmislajin synty on seurausta yhden kehitysvaiheen ennennkemttmst korostumisesta, jossa tysikasvuiseen ji yliannos lapsuudesta periytyvi puolustusmekanismeja. Tahdon, jrjen, pelon ja hpen kaltaiset mekanismit auttoivat aikuiset yksilt selvimn hengiss vaikeissa olosuhteissa. Silymisen hintana oli kuitenkin yksinisyys ja ihmiselle luonteenomainen ja hyvin humaanilta nyttv kommunikaation, yhteyden etsimisen ja ymmrtmisen kaipuu.

Ihmislajin syntyyn vaikutti vuosimiljoonien ikinen ihmissukuisten geneettinen poikkeavuus, joka alkoi muuttua vallitsevaksi piirteeksi noin 100 000 vuotta sitten. Geenivirhe teki ihmisest luontoon sopeutumattoman ja psyykkisesti keskenkasvuisen olennon, joka etsii jatkuvasti syit omalle eptietoisuudelleen. Tieto ihmisen muinaisista lajityypillisist juurista hvisi ajan saatossa ja muuttui myytiksi. Sivilisaatiot rakensivat ihmiskeskeiset kulttuurinsa myyttien kirjaimellisten tulkintojen pohjalle.

Teos haastaa vakiintuneet ihmisksitykset vittessn, ett kulttuurimme ei olekaan vhittisen kehittymisen tulos, vaan yhden perinnllisen ominaisuuden seuraus. Sen keskeisi ksitteit ovat aikuisuus, keskenkasvuisuus, inhimillisyys, tahto, jrki, mieli, minuus, tietoisuus ja tajunta. Kirja perustuu olemassa olevien lytjen ja nkemysten uudelleentulkintaan. Asiat on pyritty esittmn niin, ettei niiden ymmrtmiseen tarvita tieteellist oppineisuutta.