Otto Kanerva

Otto Kanerva (1880-1959) muistelee huutolaispoikavuosiaan yllttvnkin tarkasti. Eteen nousee kuvia ajasta, jossa lapsia kaupataan torilla halvimman hinnan tarjoajalle ja jossa ihmisarvolle ei juuri sijaa lydy. Jatkossa Otto Kanerva kertoo poika- ja nuoruusvuosistaan, leipuri-isn kanssa tyskentelemisest etelisen Suomen pitjiss, kiertelemisest rautatie- ja metstiss sek leipurinopin ajoista. Muistelmat etenevt sek perheen ett ensimmisen leipuriliikkeen perustamiseen, vuoden 1906 Viaporin kapinaan, 1918 sisllissotaan ja vankileirikokemukseen, josta miehen onnistuu selvit hengiss. Matkat Kanadaan ja myhemmin Argentiinaan kuvaavat hyvin millaista elm siirtolaisten todellinen arki saattoi olla; molemmista maista Otto Kanerva palasi srkynein haavein takaisin Suomeen. Varsinkin leipuriyrittjn elmst muistelmat tarjoavat perin kattavan kuvan 1900-luvun alusta aina toisen maailmansodan koettelemuksiin asti. Ennen kaikkea teos kertoo paikan etsimisest elmss sek toiveista ja niiden sinnikkst toteuttamisen halusta.