Vapauden taju

Kirja kertoo tositarinan kahdesta 1905 syntyneest toimeliaasta lymystnaisesta, Maija Juvaksesta ja Astrid Reposesta. He olivat nuoria idinkielen maistereita 1930-luvulla ja klyt keskenn.
Murteiden ja kansanperinteen tallettajina ja tutkijoina heidn kerysmatkansa veivt heidt Suomen kaukaisille kylille ja Ruotsin metssuomalaisten pariin. He tapasivat monia katoamassa olevan perinnetiedon viimeisi tietji, taitajia ja kielimestareita.
Itvaltalaisen Rudolf Steinerin kehittm antroposofia, ajatus elmst kehitystien kiinnosti Maijaa ja Astridia. Henkisen elmn sek vapaan tahdon ja vastuun korostaminen kuuluivat antroposofiaan Steiner kuvasi antroposofiaa virikkein, ei minn dogmina. Itsenist ajattelua tuli kunnioittaa. Se sopi Astridille ja Maijalle.
Maija Juvas lysi steinerpedagogiikasta innoittavan kutsumuksensa ja alkoi perehty sen ksitteisiin ja taidepainotteiseen kytntn. Astrid toivoi ainakin nuoremman lapsensa ehtivn lasta kunnioittavaan kouluun
Talvisota ja sen ankarat rauhanehdot koituivat Astrid Reposen kohtaloksi, liian vaikeiksi hyvksy. Sen hn ilmaisi rimmisell uhrilla, omalla hengelln.
Maija otti hoivaansa Astridin ja veljens Martin kaksi pient lasta. Hn vietti heidn kanssaan monta sodan ja puutteen ja samalla lheisyyden vuotta.
Sodan aikanakin Maijan johtothten pysyi steinerkoulun perustaminen Suomeen. Veik thti hnet perille, selvi kirjan loppuosassa.
Yht paljon kuin kirja heijastaa kansakunnan ja yksilitten vaikeuksia viime vuosisadan alun katkerina ja vaarallisina vuosikymmenin, se kertoo ilosta, toivosta ja onnistumisesta. Se vihjaa oman lapsuutemme ja jokaisen ihmisen lapsuuden yhteydest perimmiseen vapauteemme.