Yliluonnollinen rakkaus

Pyhän Hengen armolahjat annettiin kristillisten yhteisöjen käyttöön, mutta pian Azusa-kadun herätyksen jälkeen vuonna 1906 ne muunnettiin esityslavakäyttöön, kun herätyssaarnaajat kiersivät isojen telttojen kanssa ja helluntailaiset alkoivat rakentaa isoja seurakuntasaleja, jotka hyödynsivät uusia kommunikaatioteknologioita.

Kokousten lavaesitysluonteen takia helluntailaiset ja karismaatikot alkoivat korostaa armolahjojen näyttävää puolta, pyrkien osoittamaan Jumalan voiman.

Mutta Pyhän Hengen armolahjojen – viisauden sanat, tiedon sanat, usko Hengessä, terveeksitekemisten lahjat, lahja tehdä voimallisia tekoja, profetoimisen lahja, lahja erottaa henkiä, eri kielillä puhumisen lahja ja lahja selittää kieliä – alkuperäinen tarkoitus oli ilmentää Jumalan rakkautta ihmisille. Ja kun armolahjojen alkuperäinen tarkoitus menetettiin, kun ne muunnettiin esittämään karismaattista voimaa, niiden todellinen voima myös menetettiin, ja seurakunta menetti myös henkien erottamisen lahjan, kun se tuli riippuvaiseksi karismaattisesta spektaakkelista.

Yliluonnollinen rakkaus palaa lavaesittämismallin juurille vapauttaakseen raamatullisen palvelemisen mallin.