Terijokelaisista jrvenplisiksi

Sodan johdosta evakkoon joutuneet terijokelaiset sijoitettiin Uudellemaalle keskuspaikkana Tuusulan kunnan Jrvenpn asemakyl. Jatkosodan aikana eivt terijokelaiset voineet palata kotiseudulleen Puhtulaa lukuun ottamatta, koska Terijoki oli sotatoimialuetta. Terijoen kunnantoimisto ja kirkkoherranvirasto siirtyivt kesll 1940 Jrvenphn, jossa ne olivat kunnan ja seurakunnan lopettamiseen saakka. Terijokelaiset juurtuivat uudelle kotiseudulleen aikaisemmin kun evakkojen valtaosa.

Tmn kirjan perustana olevasta Heli Kyllsen pro gradu -tutkielmasta selvi, ett vastaanottajina tuusulalaiset tajusivat tilanteen vlttmttmyyden. Siirtolaisten asuttamisen ja maanluovutuksen mahdolliset erimielisyydet voitiin ratkaista sovinnollisesti. Molemminpuolisesta luottamuksesta kertoo 1945 kunnallisvaalien tulos, jossa siirtolaiset menestyivt hyvin.

Karjalaisten yritysten lukumrst kertoo kirjassa oleva luettelo.